Samalla Suomen yhdyskuntajätehuolto nousee Euroopan huippumaiden tasolle
Kaatopaikkakäsittelyn aika jää historiaan
Suomalaisessa jätehuollossa on tapahtunut merkittävä muutos kuluneen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2006 yli 60 prosenttia yhdyskuntajätteestä vietiin vielä kaatopaikoille. Nyt kaatopaikkakäsittelyn osuus on jo pudonnut kymmeneen prosenttiin. Parin vuoden kuluttua siitä voidaan luopua lähes kokonaan, kun nyt rakenteilla olevat kierrätyslaitokset ja jätevoimalat valmistuvat. Kuntien tekemät kierrätys- ja hyödyntämisinvestointipäätökset nostavat Suomen yhdyskuntajätehuollon Euroopan huippumaiden tasolle.
Tilastojen mukaan jätehuolto on toimiala, joka on Suomessa vähentänyt eniten kasvihuonekaasupäästöjään. Jätevoimaloiden avulla saadaan roskapussien sisältämä energia hyödyksi ja vältetään kaatopaikkakäsittelyn metaanipäästöt. Kuntien jätelaitokset ovat myös kaksinkertaistaneet biojätteen kierrätyskapasiteetin 10 vuoden aikana. Biojätteen käsittelyllä ja saadaan ravinteet kiertoon ja tuotetaan uusiutuvaa energiaa.
Jätehuollon huippumaissa, kuten Saksassa, Ruotsissa ja Hollannissa, noin puolet jätteestä kierrätetään materiaalina ja toinen puoli hyödynnetään energiana. Vain yksi prosentti päätyy kaatopaikoille. Tämä tavoite on mahdollista saavuttaa myös Suomessa jätehuollosta vastuussa olevien kuntien ja tuottajayhteisöjen toimin, yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.
Kierrätystä pystytään vielä tehostamaan
Kuntien jätelaitokset huolehtivat asumisen ja julkishallinnon sekä sosiaali-,terveys-ja koulutuspalveluiden jätehuollosta. Samalla ne mahdollistavat jätteenkäsittelypalveluiden saatavuuden myös paikallisille jätteenkuljetus- ja pk-yrityksille. Jätelaitoksilla on valmiina koko maan kattava järjestelmä jätteiden tehokkaaseen keräämiseen, mikä onkin kierrätyksen ja kiertotalouden toteutumisen edellytys.
– Jätteen erilliskeräys- ja kierrätyskapasiteetti lisääntyy kuntien jätelaitoksissa jatkuvasti ja sitä kautta saamme nostettua kierrätysastetta Suomessa, kunhan lainsäädäntö sen mahdollistaa, sanoo Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo.
Lakimuutokset uhkaavat kiertotaloutta
EU:n kiertotaloustavoitteiden saavuttaminen edellyttää lainsäädäntöön selkeitä järjestämisvastuita eri vastuutahoille länsieurooppalaisen toimintamallin mukaisesti. Hankinta- ja jätelakeihin kaavaillut muutokset kuitenkin hidastaisivat kiertotalouden toteutumista ja kaatopaikoista luopumista. Ilman julkista toteuttamisvastuuta jätehuollon tavoitteita ei ole saavutettu missään maassa. Pelkästään markkinoiden varaan jätehuoltoa ei voida jättää.
– Kuntien jätelaitokset ovat kehittäneet viimeiset vuosikymmenet alueellista ja vastuullista jätehuoltoa. Olemassa olevaa jätehuollon perusinfraamme ja sen kehitystä ei pidä tuhota jättämällä se markkinavoimien temmellyskentäksi. Jätehuoltoa tulee kehittää ympäristön, kansalaisten, terveyden sekä yritysten parhaaksi. Tämä toteutuu parhaiten julkisella vastuulla – kuten myös Euroopan edelläkävijämaissa, toteaa Salo.
Lisätietoa:
Toimitusjohtaja Markku Salo, p. 040 561 0560, markku.salo@jly.fi
Jätelaitosyhdistys
Jätelaitosyhdistys ry (JLY) edustaa kuntien jätelaitoksia, jotka vastaavat asumisessa sekä julkisissa palveluissa syntyvästä yhdyskuntajätteestä. JLY täyttää tänä vuonna 20 vuotta.