Tuoreiden lajittelututkimusten mukaan taloyhtiöiden loppujäteastioiden painosta vielä noin kolmasosa on biojätettä. Biovirtaa-hankkeessa asukkaita yritetään saada innostumaan lajittelusta, sillä se säästää rahaa, ympäristöä ja energiaa.
Satoja avattuja roskapusseja, kymmeniä punnittuja jäteastioita, sivukaupalla tehtyjä kirjauksia ja analyyseja sekä asukkaiden opastusta turuilla, toreilla ja kirjallisesti. Etelä-Savossa käynnissä oleva Biovirtaa-hanke on tarttunut valtakunnallisesti ajankohtaiseen roska-aiheeseen eli biojätteisiin. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sekä kahden kunnallisen jäteyhtiön, Kymenlaakson Jäte Oy:n ja Metsäsairila Oy:n, yhteishankkeessa pyritään saamaan lisää virtaa biojätteiden lajitteluun tiedottamisen ja tutkimuksen avulla.
Hankkeessa on mukana mäntyharjulaisia, pertunmaalaisia ja mikkeliläisiä taloyhtiöitä, joissa biojätteen lajittelua selvitetään lajittelututkimuksilla eli avaamalla roskapussit ja punnitsemalla niihin laitetut jätteet jakeittain. Ensimmäisten lajittelututkimusten tulokset ovat nyt valmistuneet. Niiden mukaan noin kolmannes loppujätteen painosta on biojätettä, kun taas biojäteastiat ovat monissa taloyhtiöissä tyhjennyspäivänä vielä varsin kevyitä.
– Tulokset ovat linjassa muualla Suomessa tehtyjen lajittelututkimusten kanssa eli Etelä-Savossa ei olla huonompia muttei parempiakaan lajittelijoita kuin muualla, toteaa hankkeen projektipäällikkö Tuija Ranta-Korhonen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.
Biojätteen lajittelu säästää rahaa, ympäristöä ja energiaa
Tavoitteena on saada asukkaat lajittelemaan biojäte ahkerammin oikeaan jäteastiaan, jotta sen sisältämät arvokkaat ravinteet saadaan talteen ja hyödyksi.
Mäntyharjussa biojätteen lajitteluvelvoitteen piiriin kuuluu pitkälle toistasataa taloyhtiötä. Pertunmaallakin biojätettä kuljetetaan noin neljästäkymmenestä asunto-osakeyhtiöstä.
– Taloyhtiöt voivat säästää jätekuluissaan merkittävästikin, jos asukkaat lajittelevat oikein, toteaa Mäntyharjun ja Pertunmaan asukkaiden jätekuljetuksista vastaavan Kymenlaakson Jäte Oy:n vastuullisuuspäällikkö Virpi Leppälä.
Kun biojäte lajitellaan biojäteastiaan, se päätyy biokaasulaitokseen, jossa siitä saadaan energiaa. Lisäksi biojätteen sisältämät ravinteet saadaan hyödynnettyä lannoitetuotannossa.
– Sen sijaan loppujätepussissa biojäte päätyy polttoon, ja tällöin myös sen sisältämät ravinteet hukkautuvat hyötyvoimalaitoksen tuhkaan, Tuija Ranta-Korhonen havainnollistaa.
Tehoa lajitteluun neuvonnalla ja tiedottamisella – Mäntyharjussa asukasneuvontailta 10.4.
Hankkeessa asukkaille on jaettu esitteitä ja tiedotteita biojätteen lajittelusta ja sen hyödyistä yhteistyössä isännöitsijöiden kanssa. Lisäksi on järjestetty asukasneuvontatilaisuuksia ja jalkauduttu muiden järjestämiin yleisötapahtumiin kertomaan biojätteen lajittelun hyödyistä.
Seuraava kaikille avoin ja maksuton neuvontailta järjestetään Mäntyharjun Järjestötuvalla 10. huhtikuuta klo 16.45 alkaen. Keväällä jaetaan myös asukastiedotteita. Kesällä osallistutaan toritapahtumiin.
Seuraavat lajittelututkimukset ovat vuorossa keväällä ja syksyllä.
– Mielenkiinnolla odotamme, näkyykö neuvontaan ja viestintään satsaaminen lisääntyneenä lajitteluaktiivisuutena, toteaa Virpi Leppälä ja lisää:
– Toteutimme vastaavanlaisen kokeilun muutama vuosi sitten Kouvolassa, ja siellä biojätteen lajittelu taloyhtiöissä parani huimasti viestinnän ja neuvonnan ansiosta.
Tuija Ranta-Korhonen haastaa kaikki taloyhtiöasukkaat mukaan biojätteen lajitteluun:
– Jos jätepisteellä on astia biojätteelle, eikä sitä vielä käytä, niin kannattaa kokeilla lajittelua esimerkiksi kolmen viikon ajan. Saatat nimittäin yllättyä siitä, miten helppo tapa biojätteen lajittelu onkaan säästää sekä rahaa että ympäristöä.
Biovirtaa-hanketta voi seurata osoitteessa www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/biovirtaa/
Vinkkejä ja ohjeita biojätteen lajitteluun löytyy osoitteesta www.kymenlaaksonjate.fi/jatehaku/biojate
