Kymenlaakson Jäte on selvittänyt toimintansa hiilidioksidipäästöt ja hiilijalanjäljen. Tarkastelun aiheena oli, miten Kymenlaakson Jätteen järjestämä jätteiden keräys, kierrätys, hyödyntäminen ja käsittely vaikuttavat ilmastopäästöihin. Hyödynnettävien jätteiden keräyksessä ja käytössä syntyviä päästöjä verrattiin joko neitseellisen materiaalin tai korvattavan polttoaineen päästöihin. Huomioon otettiin koko ketju vastaanotosta lopulliseen käsittelyyn saakka, kuljetuksineen.
Tutkimuksessa selvitettiin seuraavien jätevirtojen vaikutus hiilipäästöihin:
- asuinkiinteistöiltä noudettavat bio- ja loppujäte
- ekopisteiltä kerätyt lasi-, metalli-, paperi- ja kartonkijäte (Huom! kaikki ekopisteet)
- jäteasemilla vastaanotetut jätteet
- Keltakankaan jätekeskuksessa vastaanotettavat hyödynnettävät jätteet
Lajittelu on ilmastoteko – ihan todistetusti!
Kaikki edellä mainitut keräykset vähensivät hiilipäästöjä. Lajittelulla, kierrätyksellä sekä hyödyntämisellä säästettiin noin 49 000 tonnia hiilipäästöjä verrattuna neitseellisen raaka-aineen, materiaalin tai muun polttoaineen käyttöön.
Tietoa tutkimuksesta
– Kymenlaakson Jäte teetti ensimmäisen hiilipäästöanalyysinsä vuoden 2015 jätemäärillä. Nyt saatiin uudet tulokset vuoden 2016 luvuilla. Molemmat tutkimukset teki LCA-Consulting.
– Laskennassa on huomioitu eri jätejakeiden käsittely, joka pääosin tapahtuu muualla kuin Kymenlaakson Jätteen jätteenkäsittelykeskuksessa.
– Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on n. 9 tonnia CO2-päästöjä vuodessa.
– Kymenlaakson Jätteen kautta kulkevien jätteiden käsittelystä aiheutuva hiilijalanjälki oli noin -49 000 tonnia CO2-päästöjä (huomaa miinusmerkki). Vastaavasti 5 440 keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 49 000 tonnia CO2-päästöjä. Tarkastelluista jätteistä ja niiden käytöstä saadaan saman verran päästöhyvityksiä kuin 5 440 suomalaista aiheuttaa CO2-päästöjä vuodessa.