Mitä nopeammin lajit tunnistetaan ja torjuntatyöt aloitetaan, sitä vähemmän ne ehtivät levitä ja aiheuttaa haittaa

Tehokkainta vieraslajien torjuminen on silloin, kun toimet on ajoitettu lajikohtaisesti oikein. Yleisesti ottaen havaitut taimet kannattaa kitkeä heti pois, sillä torjuntatyöt vaikeutuvat kasvien kasvaessa ja levitessä. Kun lajit kitkee tai niittää versojen ollessa pieniä, myös jätettä syntyy vähemmän. Runsaasti siemeniä tuottavien lajien kasvusto kannattaa kitkeä ennen kukintaa. Jos kasvusto on kerennyt kukkimaan, kukkavarret katkaistaan ennen siementen kehittymistä.

Vieraslajien torjuntaan ei ole yleispätevää, kaikille lajeille sopivaa ajoitusta ja menetelmää, vaan paras torjuntatöiden ajoitus ja torjuntatapa määräytyvät kohdelajin mukaan.

On olemassa mekaanisia, biologisia ja kemiallisia keinoja torjua vieraslajeja. Osa keinoista soveltuu toteutettavaksi alkukesästä, kun taas osa tehdään useamman kerran kasvin kasvukauden aikana tai jatketaan jopa usean vuoden ajan.

Mekaanista torjuntaa on mm. kitkeminen, niitto, kasvuston näännyttäminen, kukintojen katkaiseminen, kasvuston peittäminen katteella, laidunnus ja juurakoiden kaivaminen. Biologisessa torjunnassa käytetään hyödyksi vieraslajien luontaisia vihollisia, jotka käyttävät vieraslajia ravinnokseen. Kemiallisessa torjunnassa lajit pyritään hävittämään torjunta-aineiden avulla.

Usein torjuminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja säännöllisyyttä. Joidenkin lajien kohdalla joudutaan käyttää useampia torjuntakeinoja pitkin kesää.

Vieraslajikasveja ovat mm.

  • Jättiputki
  • Jättipalsami
  • Japanintatar
  • Komealupiini
  • Kurtturuusu

Myös jotkin kotilot ja etanat ovat vieraslajeja, joita tulee torjua

Kotilot ja etanat kannattaa kerätä mahdollisimman varhain keväällä pois puutarhasta. Tehokkainta torjunta on ennen etanoiden munintaa. Keräämistä jatketaan koko kesän ajan.

Etanoiden keräämistä voi auttaa laittamalla maahan lautoja tai juuttisäkkejä, joiden alle etanat kerääntyvät. Infektioriskin (listeriabakteeri, kolibakteeri) vuoksi etanoita kannattaa käsitellä kertakäyttökäsineet kädessä.

Eläinsuojelulain mukaan eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua ja tuskaa. Laki pätee myös nilviäisiin, joilla on kehittynyt hermosto ja luultavimmin kyky tuntea kipua.

Nilviäiset tulee tappaa nopeasti esimerkiksi pudottamalla ne runsaaseen voimakkaasti kiehuvaan veteen. Nopea tapa on myös leikata etanan pää saksilla sarvien välistä pitkittäin, jolloin pään hermorengas menee poikki. Suolaa tai muita heikosti toimivia myrkkyjä ei tule käyttää.

Vieraslajikotiloita ja -etanoita ovat mm.

  • Espanjansiruetana
  • Vaeltajakotilo
  • Keltajuovaetana
  • Mustapääetana
  • Taimietana

Kuolleet etanat voi laittaa loppujätteeseen

Loppujäte toimitetaan Kotkan Hyötyvoimalaan poltettavaksi.

Kymenlaakson Jäte Oy ottaa vastaan vieraslajijätettä

Pieniä eriä säkkeihin pakattua vieraslajijätettä otetaan vastaan jäteasemilla energiajätteen hinnalla. Jäteasemille voi toimittaa peräkärrykuormat tai sitä pienemmät määrät vieraslajijätettä. Suuret erät otetaan vastaan säkitettynä Keltakankaan jätekeskuksessa; kasvit lajiteltavan jätteen hinnalla ja juurakkoiset maa-ainekset hyötykäyttöön kelpaamattoman maa-aineksen hinnalla.

Pakkaa vieraslajijäte säkkeihin ja sulje säkit tiiviisti ennen keräykseen toimittamista. Älä vie vieraslajijätettä metsään tai muualle ympäristöön!

 

Tunnistusapua löydät osoitteesta Vieraslajit – Vieraslajit.fi