Lajittelemalla säästät ympäristöä ja rahaa

Lajittelemalla niin sanotut hyötyjätteet eli biojätteen, lasi- ja muovipakkaukset, keräyspaperin ja -kartongin sekä metallin, voit vähentää loppujätteen määrää merkittävästi. Samalla teet palveluksen yhteiselle ympäristöllemme varmistamalla raaka-aineiden tehokkaan kierrätyksen. Rahaa säästät, kun biojätteen lajittelun tai kompostoinnin myötä voit pidentää loppujäteastiasi tyhjennysväliä.

Kierrätyksestä uusia tuotteita

Kotona lajitellut tuotteet palaavat teollisuuden materiaalivirtaan ja korvaavat neitseellisiä raaka-aineita. Kun tuote valmistetaan kokonaan tai osittain kierrätysmateriaaleista, tuotannossa säästyy energiaa ja syntyy vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä.  Lajittelemalla jätteemme pystymme täten vähentämään luonnonvarojen käyttöä ja hillitsemään ilmastonmuutosta.

Biojätteeseen on varastoitunut runsaasti energiaa ja ravinteita. Parhaiten nämä resurssit saa talteen lajittelemalla ruoantähteet ja vanhentuneet elintarvikkeet kiinteistön biojäteastiaan. Jäteauto kuljettaa astian sisällön biolaitokseen, jossa jäte mädätetään. Prosessissa syntyy biokaasua, jota käytetään esimerkiksi liikennepolttoaineena. Niin sanottu mädätysjäännös on puolestaan erinomaista lannoitetta maanviljelyksen tarpeisiin. Oiva vaihtoehto biojäteastialle on kompostori, jolloin kompostoinnista syntyvän ravinteikkaan mullan saa hyödynnettyä vaikkapa omassa puutarhassa. Lisätietoa kompostoinnista löydät täältä.

Kotitalouksien keräyspaperi ja -kartonki palaavat kierrätyksessä uudestaan tehtaiden porteille, minkä ansiosta näiden tuotantoa varten tarvitsee kaataa vähemmän puita. Kierrätyspaperia hyödynnetään esimerkiksi sanomalehtipaperin ja WC-paperin valmistuksessa. Keräyskartonki toimii raaka-aineena erilaisten kartonkituotteiden, kuten elintarvikepakkausten, valmistuksessa. Suurin osa kierrättämästämme paperista ja kartongista muotoutuu uusiksi tuotteiksi Suomessa.

Lasin raaka-ainetta, hiekkaa, tarvitaan tuotantoon huomattavasti vähemmän, kun lajittelemme lasipurkit- ja pullot huolellisesti. Suuri osa lasista laivataan Englantiin, jossa siitä valmistetaan uusia purkkeja ja pulloja. Suomessa lasista valmistetaan esimerkiksi vaahtolasia, joka on kevyttä maanrakennukseen soveltuvaa täyte- ja eristemateriaalia. Lasi on hyvä kierrätysmateriaali, sillä sitä ei kulu kierrätysprosessissa juuri ollenkaan.

Metallin valmistaminen malmista kuormittaa ympäristöä raskaalla kädellä. Kaivostoiminnasta aiheutuu suoraa haittaa kaivoksen ja sen lähialueiden ekosysteemeille ja ihmisille. Lisäksi metallin jalostamiseen kuluu runsaasti energiaa. Esimerkiksi alumiinin valmistus avolouhoksista saatavasta bauksiitista kuluttaa noin 20 kertaa enemmän energiaa kuin saman määrän sulattaminen kierrätysalumiinista. Suomessa metallin kierrätyksestä vastaavat esimerkiksi Stena ja Kuusakoski. Lasin tavoin metallia kuluu kierrätyksessä hyvin vähän.

Muovipakkausten kierrätys tuli mahdolliseksi vuonna 2016, kun Suomeen avattiin 500 muovipakkauksia keräävää Rinki-ekopistettä. Muovijätteen lajittelu vähentää fossiilisten raaka-aineiden kulutusta ja loppujätteen määrää merkittävästi. . Suomessa muovijätteen jalostamisesta uudeksi muoviteollisuuden raaka-aineeksi vastaa Fortum (ent. Ekokem).

Suurin osa kotitalouksissa syntyvästä jätteestä on loppujätettä (sekajäte). Loppujäte toimitetaan jäteautolla suoraan Kotkan Hyötyvoimalaan, jossa jätteet poltetaan. Poltosta vapautuva energia hyödynnetään kaukolämpö- ja sähköverkossa. Hyötyvoimalan toiminnasta syntyy myös prosessihöyryä teollisuuden tarpeisiin.

Loppujätepussia ei avata enää sen jälkeen, kun pussi kotona suljetaan ja heitetään jäteastiaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että jätteet lajiteltaisiin jo syntypaikassa mahdollisimman hyvin. Tällä hetkellä suomalaisten jätteistä kierrätetään materiaalina noin 40 %. Lajittelemalla varmistat, että tuottamasi jäte päätyy kierrätykseen eikä loppujätteenä energiaksi.

Etusijaperiaatteen mukaisesti tärkeintä on vähentää kulutusta ja syntyvän jätteen määrää. Ennen tuotteen poistamista kierrätykseen tai energiaksi tulisi pyrkiä käyttämään tuotteet uudelleen mahdollisimman hyvin.

Kaatopaikan kasvuvauhti hiipuu

Enää häviävän pieni osa kymenlaaksolaisten kotitalouksien jätteestä päätyy Keltakankaan jätekeskuksen kaatopaikalle. Tällä hetkellä kaatopaikkaa täyttävät jäteasemien kautta saatavat asbesti, eristevillat ja lasikuitu, joita ei voi hyödyntää materiaalina tai energiana.

Yritysten jätteitä käsitellään Keltakankaan jätekeskuksen energiakentällä, josta jätteistä erotellaan metallit, kiviaines ja teollisuuden energiantarpeisiin soveltuva poltettava jae.